Joka päivä samat vaatteet

13.3.2018

Kulutukselta tai sen hehkutukselta ei nykymaailmassa voi kukaan välttyä. Yksi alkuperäisistä syistä tälle sivustolle oli tarjota myös sellaista luettavaa ja viihdykettä, joka ei hekumoi uudella materialla. Nykyisessä blogiskenessä suosio ja uudet postaukset perustuvat pitkälti päivittäin tai viikoittain tehtäviin uusiin (vaate)hankintoihin ja niiden esittelemiseen. Tämä tavaran määrä järkyttää minua, niin kuin sen onneksi pitäisikin. Kuten sanottua, en itse ole suurin shoppailija tai kotiuta mitään kaupoista viikoittain tai edes kuukausittain, mutta paremminkin voisi suoriutua. Aihe on kuitenkin kiehtonut jo jonkin aikaa, ja kuten Minni aiemmin pohdiskelikin, olen itsekin miettinyt, mikä meidät nykyihmiset saa ostamaan kaapit täyteen vaatteita, vaikka vähempikin tuntuisi riittävän. Vai riittäisikö? Sen aion nyt selvittää.

 

Arkiasuni about aina

Vaatekaappini ja arkipukeutumiseni koostuu pitkälti muutamasta vakkarivaatteesta, joita yhdistelen keskenään. Pärjään melkoisen vähällä valikoimalla, luultavasti siksi, että vietän paljon aikaa kotona (jolloin hengailen joko Marimekon pitkähihaisessa yökkärikoltussa tai pyjamassa) ja töissäni käytän työvaatteita, enkä joudu valitsemaan päällepantavaa itse. Nyt aion kuitenkin altistaa itseni ihmiskokeelle, jossa karsin vaatekaapistani entistäkin askeettisemman. Homman nimi on vaatedieetti, ja kaikessa yksinkertaisuudessaan se menee näin: karsin vaatekaappini viiteentoista vaatekappaleeseen ja käytän vain ja ainoastaan niitä seuraavan kolmen kuukauden ajan, eli maaliskuun alusta toukokuun loppuun. Urheilu- tai alusvaatteita, yökkäriä, kenkiä tai talvitakkia en laske näihin vaatteisiin, mutta sanottakoon, että urheilugarderoobini koostuu yhdestä balettiasusta, yksistä juoksutrikoista, lämpökerrastosta ja tuulitakista, eli on lähtökohtaisesti jo melko minimikokoinen. Liikkeelle lähden kuitenkin vain neljällätoista vaatteella, sillä kuukausien hikisestä etsinnästä huolimatta en ole löytänyt itselleni täydellistä mustaa midimittaista kietaisumekkoa. Jos sellainen tulee vastaan, niin olen antanut itselleni luvan sen ostamiseen. Mutta siihen asti tulee minun pärjätä tällä nykyisellä varastollani.

 

Vaatteet 1-4: valkoinen t-paita, venepääntie-pitkähihainen, kietaisuneuletakki ja pidempi tummanvihreä neuletakki 

 

Varmasti on olemassa ihmisiä, joille viisitoista vaatetta kuulostaa ihan normaalilta arsenaalilta, mutta yllättävän moni niistä, joiden kanssa olen aiheesta puhunut, on sanonut suoraan, ettei pystyisi tähän millään. Tällä rottakokeella haluan ennen kaikkea tutkia, mitä ajatuksia ostolakkoilu ja minivalikoima vaatekaapissani aiheuttaa, miksi itse koen välillä tarvetta hankkia lisää, vaikka uskon pärjääväni myös nykyisillä vaatteillani. Onko noloa mennä aina kaikkialle samat vaatteet päällä vai huomaako kukaan edes? Aiheutuuko tästä dieetistäni jotain käytännön ongelmia? Kerkeänkö pesemään ja huoltamaan jatkuvassa käytössä olevia vaatteita vai joudunko joka ilta pyykkäämään? Ei sekään kovin ekologista ole. Suurin osa vaatteistani on hankittu ihan peruskaupoista, kuten Cosilta, & Other Storiesista ja Weekdaystä, joten kiinnostavaa myös huomata, kestävätkö tällaiset “normivaatteet” tämäntasoista jokapäiväistä kulutusta.

 

Vaatteet 5 ja 6: siniset farkut ja valkoinen oversized-kauluspaita, jolle olen jo kerran tämän kokeilun aikana läikyttänyt punaviiniä

 

Mietityttää myös, että joudunkohan rikkomaan jonkin tapahtuman pukukoodia, tai että onko oloni nyt tästä lähtien aina alipukeutunut? Oman jännityselementtinsä tähän testiin tuo myös se, että tälle kolmen kuukauden aikavälille olen buukannut jo kaksi hyvin erilaista lomamatkaa. Nyt viikonloppuna lähden visiitille itänaapuriimme Pietariin ja toukokuussa suuntaamme pariksi viikoksi Minnin kanssa mainitsemallemme Japanin reissulle. Periaatteessa pakkaamisen luulisi ainakin helpottuvan, mutta muuten lomalla on kiva käyttää lomavaatteita, you know, niitä joita ei koskaan muuten arkena käytä, mutta jotka näyttäis niiku tosi ihanilta mun päällä Kiotossa. Lomavaatteiden konsepti on toki lähtökohtaisestikin vähän kökkö, mutta huomaan sortuvani siihen itsekin. Tallennan jatkuvasti Instassa Samujin olkihattujen, Totêmen rantapyyhkeiden ja pellavahousujen kuvia, sillä olisihan nyt sellaiset ihan mielettömät syksyisellä Italian lomalla. Oikeasti on about idiooteinta ikinä ostaa joku vaate vain siksi, että sitä voisi käyttää noin kuutena päivänä koko elämässä.

 

Ylempänä vaatteet 7 ja 8 eli lempparivillapaitani ja liituraitahousut, alempana darksteriosasto 9-12 eli lyhyt kimonopaita, suorat housut, farkut ja leveälahkeiset housut 

 

Paljon siis tutkimuskysymyksiä, joten jonkinlainen hypoteesikin on varmaan paikallaan. En joutunut hirveästi tekemään kompromisseja kootessani tätä paaston aikaista vaatekaappiani. Neljäntoista vaatteen kokelmani koostuu lähinnä lohtuvaatteistani ja asioista, joita pidän muutenkin koko ajan kaikkialla päällä. “Pakollisten” vaatteiden jälkeen koossa oli noin kaksitoista asiaa, joten loput vaatekappaleet valitsin sillä perusteella, että niitä olisi kiva oppia käyttämään enemmän. Voi olla, että “villit kortit” vielä kaduttavat myöhemmin, mutta sekin on osa prosessia. Mutta takaisin hypoteesiin, luulen pärjääväni ihan hyvin. Tämä olisi tuhat kertaa vaikeampaa, jos olisin arkena jotenkin mielenkiintoinen pukeutuja, mutta itse asiassa en koe juurikaan vielä stressiä kokeestani. Matkat vähän jännittävät, sillä Japanissa on toukokuun puolessa välissä helposti jo yli kaksikymmentä lämpöastetta, mutta maaliskuisen Helsingin lämpötilat eivät tunnetusti kauheasti mieltä tai mitään muutakaan lämmitä. Jonkun verran blogeissa on nyt kirjoitettu kapselivaatekaapeista (capsule wardrobe-hakusanalla löytyy aiheesta paljon), jossa ideana nimenomaan on koota jokaiselle vuodenajalle ennalta määritelty vaateosasto, joka sisältää vain välttämättömimmän, ja jonka osat sopivat kaikki yhteen keskenään. Olen ammentanut tästä inspiraatiota myös omaan testiini, mutta itse en ajatellut koota vaatekaappia tietylle vuodenajalle, vaan ennemminkin ajatuksella voinko näin elää, esimerkiksi siis vaikka koko loppuvuoden tai –elämän.

 

Numero 13: vaaleansininen kauluspaita, jonka alla näkymättömissä nro 14, valkoinen spagettiolkaiminen toppi

 

Haluan pitää testin ajan mahdollisimman pitkänä, sillä muutaman viikon kokeilu ei vielä kerro mitään. Uudet vaatteet ja shoppailu on parhaimmillaan tosi ihanaa ja mielialaa kohottavaa ja uskon, että ainakin osa ihmisistä harkitsee ja säästää pitkään ennen hankintoja. Valitettavasti kuitenkin tasapainon ylläpitämiseksi jonkun täytyy ehkä luopua niistä vähistäkin, sillä toiset eivät harkitsekaan muutosta sellaisiin kulutustapoihinsa, joissa ostetaan jokaviikkoisiin bileisiin uudet vaatteet ja joissa piipahdetaan kaupoissa ja poistutaan niistä aina uuden muovikassin kanssa.

Aloitin tutkimusmatkani maaliskuun ensimmäisenä päivänä ja jatkan sitä aina toukokuun viimeiseen saakka. Aion tänä aikana raportoida fiiliksistä ja vastailla parhaani mukaan esittämiini kysymyksiin. Minni ja Aino ovat luvanneet tänä aikana miettiä jonkin verran erilaisia vaatehuoltovinkkejä jaettavaksi, ja ne tulevat varmaan itsellänikin tässä lähitulevaisuudessa tarpeeseen.

Edellinen Seuraava

Muita hyviä juttuja

8 kommenttia

  • Alisa

    Tosi hyvä haaste ja idea ylipäätänsä! Mua itseäkin on kiinnostanut tämä kapselivaatekaappi periaate, mutta en oo pystynyt toteuttamaan sitä. Pukeudun aina nimittäin fiiliksen mukaan ja tykkään yhdistää asuun räikeitä värejä tai hauskoja printtejä, joten se että kaikki vaatekappaleet sopisi keskenään yhteen olisi aikamoinen haaste. Voisin itsekin lähteä haasteeseen mukaan, mutta kokeilisin sitä sanotaan noin kuukauden. Mielenkiinto on liian suuri haasteen hylkäämiseen!

    13.3.2018 at 23:49 vastaa
    • essi

      Kiitos! Se on toki totta, et jos on paljon semmosia vaatteita, jotka on tosi kreisejä ja vaiketa yhdisteltäviä, niin viidentoista vaatteen kaappi on huomattavasti vaikeempi koota, kun nää mun kauluspaidat ja farkut-yhdistelmät. Mut hauskaa, jos lähdet mukaan! Mä ajattelin sitten viimeistään loppukeväästä myös koota vähän ohjeita ja vinkkejä, kun tää mun oma kokeilu on ohi.

      14.3.2018 at 16:38 vastaa
  • Amanda

    Mielenkiintoinen kokeilu! Mä toteutin jotakuinkin tän saman puolivahingossa ollessani kolme kk vaihdossa. Hyvin niillä samoilla vaatteilla pärjäsi, mutta pakko myöntää, että taisin päästellä riemunkiljahduksia päästessäni taas omalle vaatekaapille… ! Vaikkakaan ei sekään mitenkään kovin runsas ole. Tätä kirjoitan päälläni kahdeksan vuotta sitten ostettu neule ja kuusi vuotta sitten ostettu mekko – molemmat varmasti viikottain pesukoneessa käyviä luottovaatteita. 🙂

    14.3.2018 at 09:39 vastaa
    • essi

      Haha, totta! Mä onnistuin omaan vaihtooni jotenkin raahaamaan lähes koko vaatekaappini, mutta sit tietty käytin niistä vaan ihan murto-osaa… Mut ihanaa, et oot löytänyt sun luottovaatteet! Ne on ihan best.

      14.3.2018 at 16:40 vastaa
  • Ada

    Mistä valkoinen t-paita ja kauluspaita ovat peräisin? Etsin atm ihan perus luottovaatteita, jotka olisi sellaisia mitä käyttäisin niin kauan kuin ne vaan kestää.

    16.3.2018 at 16:35 vastaa
    • essi

      Perus t-paidan löysin Köpiksen Arketista ja kauluspaita on & Other Storiesilta. Ihan todella basic siis, saa nähä kuinka kestävät kulutusta. Mut muuten kyllä tykkään, löyty hyvät fitit kerrankin.

      18.3.2018 at 14:24 vastaa
  • Hepa

    No huh, aikas radikaali kokeilu. Kyllähän sitä jokainen tietää niitä tyyppejä, oma siippa mukaan lukien, jotka eivät missään nimessä halua uusia vaatteita, ennen kuin kaikki edelliset ovat rikki. Kaikki uusi on nihkeää jo ajatuksena heidän mielestään. Tavallaan haluaisin oppia vähän siitä asenteesta. Meillä jokaisella on kuitenkin eri elämänvaihe. Taiteellisuuskin näkyy vaatekaapissa, ja tuntuu, että luovien ihmisten on hankalampi olla innostumatta uusista rytkyistä. Nää on siis vähän myös luonne ja temperamentti asioita. Itse olen ehdottomasti se luova…. joten tämä kokeilu kiinnostaa.
    Olen haaveillut kauan kapselista ja nyt elämäntilanteen kautta ajauduin vihdoin kokeilemaan sitä kuin vahingossa. Jostain syystä luulin, että kapseli on juuri tuollainen, että siinä on aina ne samat vaatteet. Ehkä siksi ajatus vähän ahdisti, enkä saanut aikaiseksi. Kun tajusin, että joka vuodenajalle voi tehdä oman satsinsa, se henk.koht. helpotti mun elämää. Mulla on niin paljon kivoja vaatteita, joista en halua edes näennäisesti luopua kapselikokeilussa, et tuntui itselle sopivalta pitää lomaa osasta vaatteitaan ja selkeyttää sitä osaa, jota oikeasti siihen aikaan tarvitsee.
    Ehdottomasti arvostan sun kokeilua ja on hauska kuulla mihin tulet päätymään siinä.
    Omaa päätä on helpottanut kapselointi. Matkallekin pakkaaminen on selkeämpää, kun vaatteet on kategorisoitu. Olen ollut aina ennen sekaisin kaikista mahdollisuuksista, joita tulvii vaatekaappia tuijottaessa.
    Kuten itsekin uumoilit, mulla on käynyt niin, että oon hahmottanut tosi vahvasti mitkä on niitä käytetyimpiä, ja mitkä villejä kortteja. On valitettavaa kun huomaan, etten olekaan käyttänyt jotain vaatetta, vaikka luulin. Jännä myös huomata, että siitä typistetystä joukosta typistyy vieläkin lisää kappaleita. Jostain 20kpleen garderobista käyttääkin vain 14:sta, vaikka aluksi oli varma, että tässä on nyt vähin, millä pärjään.
    Myöskin uusia tarpeita on tullut. Huomaan haluavani niitä eniten käytettyjä vaatteita useampana kappaleena. Tykkään siitä, että nykyään siis hahmottuu, mitä Oikeasti tarvitsen lisää. En tarvitse välttämättä uutta höpsöä kesätoppia joulukuussa hennesiltä… vaan ehkä sittenkin toiset ulkohousut.

    30.3.2018 at 02:29 vastaa
    • essi

      Kiitos kommentista! Ihan sikahauskaa, et täällä syntyy oikeesti keskustelua aiheesta. Tää kokeilu ja vaatteet muutenkin on, niin kun sanoit, tosi henkilökohtainen asia, eikä varmasti siis sovi sellaisenaan kaikille. Kiva et kapselijuttu toimii sulla ja herättää ajatuksia, mulla taas on niin pieni joukko ultimate-lempparivaatteita, etten pystyis luopua niistä tietyks aikaa vuodesta, kun haluan pitää niitä koko ajan päällä. Totta kyllä on, et miten tahansa sit vaatepaastoilikaan, kapseliperiaatteella tai ei, niin toi matkoille pakkaaminen on kyllä huomattavan helpompaa, haha! Ja kaikkein hienointa tässä on ehkä just havaita, miten oma mieli muuttuu ja kehittyy ja miten omia kulutusvalintoja alkaa miettimään ihan uudella tavalla. Kun sehän se tässä just on tärkeintä!

      1.4.2018 at 18:14 vastaa

    Jätä meille kommentti