Inspiroivat naiset ympärillämme: graafikko Juulia Jokinen

13.5.2018

 

Kutsuin viime viikolla ystäväni Juulia Jokisen kotiini kahville, mutta tällä kertaa tarkoitus ei ollut aivan tavaomainen: tahdoin Juuliasta ensimmäisen haastattelemani ihmisen tähän uuteen juttusarjaamme, joka siis kulkee nimellä Inspiroivat naiset ympärillämme. Tunnemme kaikki paljon inspiroivia ja ihania naisia, ja me tahdommekin antaa heille ja heidän työlleen palan omaa platformiamme, sillä mielestämme nämä naiset ansaitsevat enemmän huomiota.

Juulian ammatti ja intohimo on graafinen suunnittelu, joka on alana itselleni melko tuntematon. On siis aika kysellä.

Juulia, sä olet siis graafinen suunnittelija eli graafikko. Mitä graafikot tekee?

Graafisen suunnittelun voi karkeesti jakaa kahteen: perinteiseen ja moderniin. Perinteisellä tarkotan erityisesti just esimerkiksi lehtien taittamista ja kuvittamista. Toinen puoli on sit niin sanottu digipuoli, jolloin toimeksiannot ja työt on usein esimerkiks animaatioita, 3D-mallinnuksia, nettisivuja tai logoja, muttei mitään fyysistä. Itse oon just ehkä tästä jälkimmäisestä vähän enemmän kiinnostunut.

 

Juulian kuvitus Kylteriin 

 

 

Onks graafiselle suunnittelulle käymässä vähän niin kuin muillekkin perinteisille jutuille, eli onks se muuttumassa yhä digitaalisempaan suuntaan?

Ehdottomasti. Perinteisellä kuvittamisella ja muulla on vähän vaikea elättää itseään, ja se puoli pyöriikin pitkälti esimerkiks erilaisilla apurahoilla, harva elää omilla kuvituksillaan sinänsä. Ja digipuoli on todellakin nousussa, ja sen voi huomata kaikkialla kaupungillakin: sporissa ja mainostauluissakin grafiikat kasvavissa määrin on esimerkiks animaatioita ja muita liikkuvia grafiikoita. Jotkut graafikot on tosi taitavia yhdistämään nää kaks puolta, vaikka perinteisellä ja digitaalisella graafisella suunnnittelulla onkin vähän eri luonteet. Esimerkiksi kuvittaja Matti Pikkujämsä kuvittaa Hesarin sunnuntailiitettä, mutta toimittaa edelleen kaikki kuvituksensa paperilla lehden toimitukseen, ja se on aika siistiä.

Jännittävää! Mitä kaikkee muuta kun esimerkiks noita kuvituksia voi tehä työkseen? Missä graafikot on töissä?

Paljon graafikoita on mainostoimistoissa ja mainosalalla, sieltä löytyy jonkun verran töitä. Mut ala kyllä kehittyy ja kasvaa koko ajan ja lisää erilaisia työnantajia syntyy jatkuvasti. Kulttuuri on nykyään tosi visuaalista.

Miten graafiseksi suunnittelijaksi sit tullaan? Riittääkö et on vaikka hyvä piirtämään?

Hyvä piirustustaito on tietenkin plussaa, mut ei se sellaisenaan oikein välttämättä riitä. Moni graafikko on itseoppinut, mut esimerkiksi Aalto-yliopistossa tai Taideyliopistossa voi opiskella kaikkea alaan liittyvää, myös digipuolen juttuja kuten koodausta, animaatioiden tekoja, nettisivujen rakentamista ja muuta. Myös toisella asteella on jonkun verran alaan liittyvää koulutusta, itse käyn nyt Stadin ammattiopiston audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoa, jossa opiskellaan paljon just esimerkiks ihan perusohjelmia, joilla luoda digitaalista kuvaa.

 

Pysäytyskuva Juulian animaatiosta

 

 

 Miten sä sitten oot päätynyt tolle alalle? Mä tiedän myös, että oot käynyt muitakin alaan liittyviä koulutuksia ja juttuja. Kerro kans niistä.

Mä oon aina ollut kiinnostunut käsillä tekemisestä ja myös tehnyt paljon. Lukion jälkeen pidin välivuoden, jonka aikana idea alasta syntyi aika vähitellen. Mun oma pappani on graafikko, joka on onnistunut luomaan pitkän uran alalla, joten se on toiminut inspiraationa ja tuonut uskoa onnistumiseen. Välivuoden jälkeen olin vuoden HEO-kansanopistossa opiskelemassa just noita ihan perusjuttuja. Hain kansanopistovuoden jälkeen korkeakouluihin, Aaltoon ja sit Lahden Muotoiluinstituuttiin, mutten päässyt. Seuraavana syksynä alotin sit täällä Stadin ammattiopistossa ja yritän nyt keväällä uudelleen korkeakouluihin.

Me ollaan paljon puhuttu Flooran päivän toimituksen kesken kouluihin hakemisesta ja siitä, ettei unelmien koulupaikkojen ovet kovallakaan duunilla välttämättä aukene. Mitä fiiliksiä sulla on siitä?

Kouluihin hakeminen on kyllä tällä alalla aina melko fyysinen ja raskas kokemus. Mut koska halu opiskella ja oppia on edelleen tosi kova, niin pakko sitä on vielä yrittää. Tiedän kyllä, et onnekkaasti tällä alalla menestyminen on mahollista myös ilman korkeakoulututkintoa, mut itse haluisin opiskella just sen takia, että oppisin lisää. Haluisin oppia uusia metodeja ja tekniikoita ja tyylejä ja muuta! Tällaiset lyhyemmät koulutukset, jotka oon käynyt, on toki hyödyllisiä just noiden perusohjelmien osaamisen kannalta, mut ei siellä kauheasti sen syvemmälle mennä.

Koetko sä et korkeakoulutetuilla on sit helpompaa teidän alalla?

Varmaan vähän. Mut kuten sanottua, täällä taidot ja visio ratkaisevat loppupeleissä, mikä on melko lohdullista. Oon kuullut, että jopa Aallossa on opettajia, jotka ei ikinä ole käynyt mitään sen korkeampaa alan koulutusta.

 

Nimetön piirustus

 

 

Millainen sun tyyli graafikkona on, mikä sua inspiroi? Onks sulla jotain signaturejuttua? 

Mun oma tyyli vaihtelee hirveesti metodin ja työn mukaan. Piirtäessä tykkään herkkyydestä ja ohuesta ja yksinkertasesta linjasta. Koneella ja digijutuissa mun työt on räväkämpiä ja jopa provosoivia. Mulla ei oo juuri mitään signaturejuttua, enemmänkin semmoisia juttuja, joita en ikinä tee. Fotorealistisuus esimerkiks on musta tylsää, koska valokuvatkin on olemassa. Tykkään siitä, et mun teoksissa on aina vähän joku synkempi puoli. Just nyt mua inspiroi esimerkiks kaikki merenalaiset ihmeelliset mömmöotukset ja kummallisuudet ja fanitan täysiä Instassa semmosia meribiologeja, jotka vaan kuvaa semmosia sukupuolitautien näkösiä eliöitä. Mut siis kaikki vähän oudot jutut. (Toim. huom. tässä aikaisemmassa Japani-postauksessa esittelemäni merileväpallerolemmikki on tietysti just Juulian.)

Sä oot mukana tässä meidän jutussa, koska me ihaillaan sua. Kuka sun oma idoli on?

Huh, niitä on paljon. No esimerkiks semmonen lontoolainen kuvittaja kun Joey Yu, joka tekee käsin ja jolla on aivan ihana tyyli ja värien käyttö. Se tekee myös animaatioita niin, et jokainen kuva on käsin piirretty! Suomalaisista tykkään ainakin Linda Linkosta, jota oon ihaillut jo ikuisuuden ja joka on ihanan uskollinen omalle tyylilleen, jolla se on myös onnistunut menestymään. Myös Aliina Kauranne kreiseine 3D-animaatioineen on upee.

Tavallaan aika ihanaa, et kaikki sun idolit on naisia. Onks graafisen suunnittelun alalla naisenemmistö? 

Oon kuullut monelta, että kouluissa graafista suunnittelua opiskelevista yli puolet on naisia, mut työelämässä enemmistö taas on miehiä. Se on aika mielenkiintosta. Mihin ne naiset katoaa siinä välissä?

Hyvä kysymys. Sä oot kuitenkin vähän niikun työelämässä ja nainen, siistiä! Mitä sä sit teet työkses käytännössä?

Tällä hetkellä teen jonkun verran lehtitaittoja ja muita friikkuhommia. Ja sit tietty jännitän niitä pääsykokeita, ne vie tällä hetkellä ison osan mun ajatuskapasiteetista. Aikaisemmin mä oon tehnyt kans lehtikuvituksia, esimerkiks ylioppilaslehti Kylteriä ja joitain yrityslogoja. Mun mielestä on myös tärkeää tehä töitä tilausten ulkopuolella, eikä vaan toisten sanelemana, koska vaan niin voi ylläpitää taitoja ja löytää oman tyylin ja kehittää sitä. Mä teen paljon myös kaikkia omia projekteja, jotka ei ikinä lähde mun kotoa minnekkään, eikä niitä siis julkasta missään. Pidän mun puhelimessa listaa inspiroivista asioista ja ideoista, joista sit valitsen aina jonkun toteutettavaksi, kun aikaa on.

 

 

Toinen Juulian tekemä kollaasi, meillä on kaveriporukassa kaikilla tällaiset seinällä

 

 

Niin ja sit sä oot tietenkin myös meidän blogin ilmeen ja logon takana. Se on meistä ihan mieletön, kiitos siitä! Mikä sun oma lempityö itseltäs on?

Mun oma lemppari on sellainen mun ystävälle käsin piirretty teos, siinä on sellainen eukko puskassa.

Onks sillä joku nimi?

En koskaan nimeä mun teoksia. En oo koskaan ajatellu, et niillä vois ees olla nimet, koska en sinänsä koe olevani taiteilija. Klassista ja nimettyä taidetta katsotaan ihan eri tavalla kuin graafisia teoksia.

Oho! Miksi et koe olevasi taiteilija?

Hmm, no mun työ on kuitenkin tehdä ihmisille tilauksestä töitä, taiteilijat tekee taidettaan jotenkin oman sielunmaisemansa kuvaamiseksi. Ehkä se on just tää kaupallisuusaspekti, joka tekee sen, et erotan nää niin vahvasti toisistaan.

Okei, kuulostaa tavallaan loogiselta. Jos sulta sit haluis tilata ja ostaa jotain teoksia, niin miten sut saa kiinni?

En oo kauheasti vielä markkinoinut itseäni, löytäjät löytää mut somesta ja Tumblrista. Mun sometkaan ei oo markkinointitarkoituksessa luotuja, vaan lähinnä omaa fiilistelyä varten. Mut tähän mennessä kaikki mun asiakkaat ja muut ihmiset on aina löytäneet mut.

Tähän loppuun mä haluaisin kysyä sulta kaks vähän hassuu kysymystä. Ekaks mä kysyisin tällaisen hauskan loppukevennyskysymyksen: mitä sulta löytyy aina jääkaapista?

Kapriksia, kauramaitoa ja parmesania.

Nice. Sit ihan lopuks mä haluaisin kuulla sulta jonkun elämänohjeen tai neuvon. Oisko sulla mitään?

Mun mielestä elämässä on tärkeintä olla kiva muille.

Ihana! 

 

Jaa:
Edellinen Seuraava

Muita hyviä juttuja

Jätä meille kommentti