Viikonlopun mittainen tavarataivas

6.7.2018

Kuten aikaisemmin taisinkin jo mainita, aloitin kesän alussa uuden työn. Uusi työni on ihana ja noin 400 kertaa mielekkäämpi kuin edeltäjänsä, mutta tarkoittaa myös sitä, etten kerkeä tänä kesänä sen kummemmin lomailemaan. Kateellisena katselen päivät pitkät tyyppien Instastooreja Välimereltä ja ties mistä ja lasken viikkoja (tj 10) syyskuun puoliväliin, jolloin oma italian dreamini voi vihdoin hetkellisesti käydä toteen. Siihen asti yksittäiset vapaapäivät täytyy käyttää tehokkaasti, ja aionkin tehdä heinäkuun aikana muutaman tarkkaan harkitun täsmäiskun ja viettää ainakin Turussa yhden täydellisen lomapäivän. Lisäksi viikonloppuna on luvassa ensimmäinen työmatkani ikinä! Kuulostaa siistiltä ja kivasti vähän bossladyltä, mutta jottei lähtisi nyt ihan keulimaan, niin paljastettakoon, että menen ihan vaan Tampereelle.

 

 

Ennen Turkua ja Tamperetta oli kuitenkin aika käydä katsomassa Fiskars ja sen maankuulut antiikkimarkkinat, joista olen haaveillut varmaan ainakin neljä vuotta. Fiskarsiin (suomeksi Fiskariin, mutta kuulostaa vähän oudolta) ajaa Helsingistä vaan reilun tunnin, ja jos auton hankkiminen on hankalaa, niin vuotuisille markkinoille järkätään myös erinäisiä bussi- ja kimppakyytejä kaupungista. Sisäänpääsylippu markkinahalliin kustantaa kympin verran, mutta suosittelen lämpimästi sen ostamista. Fiskarsin ruukkialueella on paljon muutakin nähtävää ja tehtävää, mutta ei sinne kannata markkinaviikonloppuna ajaa käymättä katsomassa mistä on kyse.

 

 

Fiskarsin markkinat ovat toki legendaariset ja omaa luokkaansa, mutta yllätyksekseni parhaat apajat löytyivätkin muualta. Pysähdyimme menomatkalla naapurikylä Billnäsin omilla markkinoilla, sillä olin nähnyt helsinkiläisen vintagekauppa Fargon mainostavan omaa myyntipaikkaansa siellä. Täysin mainoksen uhrina vaadin siis pysähdystä Billnäsissä ja onneksi vaadin, sillä sieltä paljastuikin aika upea valikoima kaikkea mahdollista. Siinä missä Fiskarsin markkinoilla oli toki suuren antiikkijuhlan tuntua, niin Billnäsissä tavarat ja myyntipöydät olivat omasta mielestäni vähän helpommin lähestyttäviä. Fiskars houkuttelee paljon ihan oikeita antiikkiharrastajia, siis sellaisia, jotka uv-valoilla ja suurennuslaseilla syynäävät vanhoja markkaseteleitä ja sotamitaleja, mutta Billnäsissä oli noviisinkin helppo viihtyä. Sillä vaikka itse olenkin jonkun verran kirppiksiä ja nettisivuja löytöjen toivossa kierrellyt, niin en voi hyvällä tahdollakaan kutsua itseäni miksikään ammattilaiseksi mitä antiikkiin tulee. Minua itseäni kiinnostava antiikki tarkoittaa käytettyjä ja kauniisti patinoituja huonekaluja, koruja ja muita käyttöesineitä, ja niiden perässä markkinoille lähdin. Pettyä ei tarvinnut, sillä molemmilla markkinoilla sai väsymykseen asti ihmetellä esimerkiksi Artekin vanhaa tuotantoa ja kaiken värisiä Arabian lasiesineitä. Kummillakaan markkinoilla ei siis missään nimessä tarvinnut oikeasti tietää mitään antiikista pystyäkseen nauttimaan menosta.

 

 

Jos mulla olisi ollut miljoona (tai edes tuhat) euroa käytettävissäni, niin olisin ostanut ainakin tämän yllä olevan Saara Hopean u-p-e-a-n pikniksetin, jonka näin ensi kertaa livenä Billnäsissä. Näin korin useamman kerran eri pöydillä, ja joka kerta oli pakko hiplata sitä hetki. Halvimmillaan sen sai omakseen noin 300 eurolla, mikä oli about 280 euroa liikaa budjettiini nähden, joten tällä kertaa oli pakko tyytyä haaveiluun. Olisin hirveän mielelläni ostanut myös ainakin kooPérnun tarjoiluvaunun (josta olen aikaisemminkin täällä jauhanut), kasan erilaisia ruskeita ryijyjä (tämänhetkinen lempivärini), kultasormuksia, vaaseja ja kattokruunuja.  Mutta koska en ollut miljonäärinä kuorma-autolla liikenteessä, niin kassiin päätyivät vain pieni kasa lasisia joulukuusen koristeita (sillä olen joulusekopää) ja just viime postauksessa mainitsemani Saatana saapuu Moskovaan, joka löytyi näillä niin siisteillä alkuperäiskansilla.  Ihan kelvollinen saalis siis.

 

 

En tiedä, ovatko Fiskarsin antiikkimarkkinat teille tuttu kohde, mutta jos lähdette paikalle ensikertalaisina, niin tässä muutama vinkki:

1. Kätsy on kingi. Monilla myyjillä oli toki mukanaan korttilaitteita ja Mobilepay-tunnareita, mutta yhteydet olivat täydessä markkinahallissa niin surkeat, että ainakin siskollani jäi muutamat kaupat kokonaan tekemättä, sillä korttimaksut eivät menneet läpi emmekä tajunneet ottaa yhtään käteistä mukaan.

2. Ole kärsivällinen. Ihan hyvä elämänohje muutenkin, mutta markkinoilla kullanarvoinen. Pelkän parkkipaikan löytämiseen Fiskarsissa meni seurueellamme melkein puoli tuntia ja melkein kaikkialle muuallekin sai jonkun verran jonottaa. Itse markkinapaikat olivat kyllä tosi hyvin järjestettyjä, eikä väenpaljous ahdistanut halleissa sisällä, mutta suosittelen henkisesti (ja esimerkiksi juomapulloin ja vaikka eväin) varautumaan siihen, että jengiä on. Tinkiminen ja kyseleminenkin sujuu sujuvasti, kun ottaa vähän iisimmin.

3. Älä vaan missaa Billnäsiä. Astetta pienemmille markkinoille ajaa Fiskarsista kymmenen minuuttia, mutta vannon, että lyhyt (tai pidempi) pysähdys kannattaa. Ainakin meidän porukkamme teki ostoksia vain Billnäsissä, se puhukoon puolestaan.

Jaa:
Edellinen Seuraava

Muita hyviä juttuja

Jätä meille kommentti